Hevosen hyvinvointi on hevosurheilun perusta ja oikeutus

Kuva: Susanna Mäki jalostuspäivillä helmikuussa 2022. Kuva: Suomen Hippos ry/Pirje Fager-Pintilä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 5/22

Lue toinen Hevosvaltiopäiviä 2022 käsittelevä artikkelimme klikkaamalla tästä.

Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki esitelmöi Hevosvaltiopäivillä omassa osuudessaan kilpailueläinlääkärin työstä. Hän korosti hevosen hyvinvoinnin olevan kaiken perusta hevosurheilussa. Vain hyvinvoiva hevonen voi pärjätä kilpailuissa, mutta hyvinvointi on muutakin kuin kilpailuissa menestymistä.

Haastattelimme Mäkeä hyvinvointiasioista lisää, näin vastuullisuusteemaankin kuuluvan aiheen tiimoilta.
Ravikilpailusäännöt perustuvat osittain eläinsuojelulakiin hevosen kilpailukuntoisuuden ja käsittelyn osalta, mutta hevosen hyvinvointi on paljon muutakin kuin eläinsuojelulaki. Tämän tulisi näkyä ulospäin myös käytännössä.

Susanna Mäen mukaan hevosen hyvinvointi lähtee rakentumaan perustarpeiden päälle: se saa asianmukaista ja sille sopivaa ravintoa, se saa levätä riittävästi puhtaassa ja kuivassa paikassa ja se saa ulkoilla ja laumaeläimenä seurustella muiden hevosten kanssa.

– Hevonen vaatii myös sopivasti sille sopivaa liikuntaa, jossa se pysyy fyysisesti hyväkuntoisena. Hyvinvoiva hevonen pysyy myös terveenä paremmin, vaikka joskus tuntuukin, että hevoset sairastuvat hyvin herkästi, vaikka niillä olisi kuinka hyvät olosuhteet. Varsinkin nyt, kun ilmat viilenevät, on ähkyjä huomattavasti enemmän.

Sairauksien ennaltaehkäisy on helpompaa ja myös edullisempaa kuin niiden hoito.

– Olisikin hienoa, kun hevosillekin olisi enemmän systemaattisia terveydenhuolto-ohjelmia tarjolla, samoin kuin tuotantoeläimille, Mäki huomauttaa.

Kilpailueläinlääkärit avustajineen ovat ravikilpailuissa tärkeitä toimihenkilöitä. Valvonnan lisäksi he neuvovat ja antavat tarvittaessa myös ensiapua. Kuva Suomen Hippos ry/Juho Hämäläinen

– Hevosten hyvinvointia on myös niiden asianmukainen koulutus, jotta niiden kanssa voi ihminen toimia turvallisesti yhteistyössä, ne kun ovat aina moninkertaisesti isompia kuin me ihmiset. Koulutus vaatii sitä paljon puhuttua ”hevosenlukutaitoa”, jotta niihin osataan suhtautua yksilöinä ja vältytään monilta vaaratilanteilta puolin ja toisin. Pakottaminen koulutuksessa ja hevosen käsittelyssä johtaa usein huonoon lopputulokseen, mutta hevoselta voi myös vaatia tietynlaista käytöstä, jonka se jo osaa.

Mäen mukaan kilpailueläinlääkärin rooli on suuri, koska kyseessä on ravikilpailujen ylimpänä eläinsuojeluvalvojana toimiva henkilö. Kilpailueläinlääkärit Suomessa ovat pääsääntöisesti hevosiin erikoistuneita ja he osaavat antaa arvokkaita neuvoja hevosten hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

– Ei kukaan tietoisesti kilpaile sairaalla hevosella, Mäki totesi ja kiitteli valmentajien olevan valveutuneita ja kyselevän kilpailueläinlääkärin mielipiteitä myös oma-aloitteisesti, etenkin jos hevonen ei tunnu lämmityksessä aivan normaalilta.

Mikäli hevonen ei ole kunnossa, se jätetään yhteisymmärryksessä pois kilpailusta. Mäki kertoo neuvonnan ja ohjeistuksen usein riittävän ja suhteutumisen valvontaan olevan pääosin positiivista. Havainnoista raportoidaan järjestelmään. Seurantajakso on puoli vuotta. Jos samat havainnot toistuvat tai puutteet ovat vakavia, hevonen määrätään tarvittaessa kilpailukieltoon. Tuomaristo päättää muista rangaistuksista.

Mäki pitää tärkeänä yhteistyötä valmentajien kanssa. Valmentajat ovat olleet kiinnostuneita tutkimustyöstä ja siihen suhtaudutaan positiivisesti. He haluavat lisää tietoa ja myös konkreettisia ohjeita hevosten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Hevosurheilun oikeutus on viime aikoina nostanut tunteita pintaan, eikä hyvinvointiteemaa voi sivuuttaa tästä puhuttaessa. Tarvitaan avoimempaa keskustelua. Mäki kertoo aiemmin tehdyn, paljon esillä olleen suututkimuksen tuoneen hevosurheilulle negatiivista julkisuutta, mutta toisaalta myös lisänneen tietoutta aiheesta.

Kilpailueläinlääkäri tarkastaa ja tarkkailee

Kilpailueläinlääkäri varmistaa ja valvoo hevosten hyvinvointia ja kilpailukuntoa. Hänellä on tietysti ensiapuvalmius, mutta lisäksi raveissa suoritetaan myös pistokoemaisia hyvinvointitarkastuksia. Erillisiä tarkastuksen kohteita ovat esimerkiksi hevosten suut, kengättä juosseiden kaviot, varusteet sekä hevosten yleinen kunto ja niiden kohtelu. Käsittelyssä ei sallita väkivaltaa eikä pakottamista. Hevosten liikkumista tarkkaillaan erityisesti lämmittelevien hevosten kohdalla, ja se onkin yksi kilpailueläinlääkärin tärkeimmistä tehtävistä.

– Hevonen on saaliseläin, joka ei näytä kipua aina kovin herkästi, Mäki pohjustaa.

– Joskus poikkeava käytös havaitaan vasta, kun hevosta rasitetaan enemmän. Alkava hengitystieinfektio voi näkyä vasta lämmityksessä, kun hevonen ei tunnu ihan hyvältä ja liikkeen epäpuhtauskin voi joskus ilmetä äkillisesti radalla ajaessa. Tällöin on aina parempi jättää hevonen pois startista ja tutkia kunnolla kotona tai klinikalla.

Myös lääkeainetestaus kuuluu olennaisena osana ravipäivään. Vuosittain näytteitä otetaan 1200–1300. Näin halutaan varmistaa, ettei hevosen suorituskykyyn vaikuteta lääkeaineilla. Hippoksen lääkintäohjeen mukaan kaikissa Suomen Hippoksen järjestämissä totoraveissa otetaan näytteitä vuosittain julkaistavan näytteenotto-ohjelman mukaisesti.

Susanna Mäki toimi kilpailueläinlääkärinä myös valtakunnallisessa työmestaruuskilpailussa Joutsassa 2022. Hevosen syke mitataan vetokokeessa portaiden välissä. Kuva: Suomen Hippos ry/Pirje Fager-Pintilä

Yhteistyötä sekä tutkimusta tarvitaan

Toimihenkilöiden koulutusta ja ohjeistusta tarvitaan keskusjärjestön toimesta, jotta saadaan yhtenäinen linja toimimaan. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden raviurheilumaiden kanssa.

– Suomessa ajotavat ja siihen liittyvät säännöt ovat hyvin samankaltaiset muiden Pohjoismaiden kanssa ja pohjoismaissa säännöt ovat muihin eurooppalaisiin raviurheilumaihin verrattuna tiukemmat. Pidämme säännöllisesti UET-maiden kanssa yhteisiä seminaareja ravihevosten hyvinvointiin liittyen ja yhteinen tavoite on, että ajotavat ja säännöt olisivat yhtenäisempiä tulevaisuudessa, kertoo Susanna Mäki.

– Nämä ovat hyviä tilaisuuksia tuoda esiin myös eri maissa tehtäviä tutkimuksia ja käytäntöjen ja sääntöjen muutoksia sekä niiden seurauksia. Suomessa muun muassa ajotavoista ja hyvinvointiasioista keskustellaan aktiivisesti valmentajien ja kuskien kanssa.

– Tämä on erittäin tärkeää, koska nämä ovat meille yhteisiä asioita ja näin päästään parempaan lopputulokseen.

Sidosryhmäyhteistyöstä on puolestaan esimerkkinä vasta käynnistynyt Mittarit hevosen hyvinvoinnille-hanke. Suomen Hippos on lisäksi ollut mukana edistämässä jatkotutkimusta ravihevosten suuterveydestä. Tutkimuksen toteuttaa Helsingin Yliopisto kahden eläinlääketieteen opiskelijan voimin.

Toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, kaupungistumisen myötä yhä harvempi ihminen on ollut hevosten kanssa tekemisissä. Voidaankin pohtia, kuinka saavutetaan ja ylläpidetään yhteiskunnan luottamus ja hyväksyntä hevosurheilun suhteen. Tarvitaan lisää koulutusta ja tietoa. Tutkimusta sekä ymmärrystä hevosen lajinomaisesta käyttäytymisestä tarvitaan jatkuvasti. Toivokaamme avointa keskustelua ja rohkeutta tarttua epäkohtiin.

Mäki korostaa, että hyvinvoiva hevonen tarvitsee taustalleen hyvinvoivan ihmisen.

– Hevosten taustajoukkojen hyvinvointi olisi syytä ottaa huomioon myös, varsinkin näinä vaikeina talousaikoina, kun sähkö ja polttoaine on kallista ja rehun saannissa on vaikeuksia. Jaksaminen lajin parissa vaatii tällaisina aikoina entistä suurempaa motivaatiota ja rakkautta lajiin ja hevosiin, hän painottaa.

– Eihän sitä jaksa pitää eläimistäkään huolta, jos voi itse huonosti.

Minna Svartsjö

Lähteet ja lisälukemista:
Susanna Mäen puheenvuoro sekä esitysdiat Hevosvaltiopäivillä 20.9.2022

Ravihevosen suuopas 2021, Hippos.fi

Suomen Hippos ry: Lääkintäohje
https://www.hippos.fi/tiedostot/laakintaohje/